PINTALÄMPÖHOIDOT

Nimitys viittaa hoitovaikutukseen, joka ei ulotu kudoksissa kovin syvälle. Lämpöhoitoja voidaan käyttää sellaisenaan lievittämään kipuja tai poistamaan lihasjännityksiä. Usein lämpöhoitoja käytetään esihoitona ennen hierontaa, sähköhoitoa ja liikehoitoa rentouttamaan lihaksia ja lisäämään kudosten joustavuutta. Lämpöhoito vilkastuttaa pintaverenkiertoa hoitoalueella ja lisää aineenvaihduntaa. Lämpöhoitoa ei suositella, jos hoitoalueella on tulehdusta tai jos lämpö aiheuttaa huonon olon.

Seuraavassa meillä käytettävät pintalämpöhoidot:

Infrapunalamppu
Lämpö siirtyy kudoksiin säteilemällä. Voimakkuus riippuu pääasiallisesti lampun lämpötilasta, etäisyydestä ihosta, ihon lämpötilasta ja hoitoajasta. Lamppu asetetaan noin puolen metrin päähän hoitoalueesta. Hoitoaika on 15 - 20 minuuttia. Infrapunalamppu on miedoin pintalämpöhoidoista ja se on hyvin siedetty.

 

Lämpöpakkaus

Lämpöpakkaukset ovat lämmitysteholtaan parempia kuin lamput ja niillä saadaan paikallista, kosteaa lämpöhoitoa. Pakkaukset nostavat kudoksen lämpötilaa pari astetta 1 cm:n syvyydessä. Lämpöpaketit säilytetään kuumissa noin 60 - 70 asteen vesikattiloissa ja ovat aina käyttövalmiita. Lämpöpaketin ja ihon väliin laitetaan pyyhekerros, jolla voidaan säädellä lämmön voimakkuutta. Hoitoaika on 15 - 30 minuuttia.

 

Pintalämpöhoitoja voidaan käyttää esihoitoina erilaisten lihasten jännitys- ja rasitustilanteissa sekä nivelten lukkotilanteissa pyrittäessä laukaisemaan ylimääräistä jännitystä. Käytännön keinoina pintalämpöä voidaan antaa erilaisilla sähkötyynyillä ja lämpöpakkauksilla, joiden sisältämä parafiini- ja savi toimivat lämmönluovuttajina kehon kudokselle. Hoidon vaikutukset ulottuvat pääosin vain lähimpään ihonalaiskudokseen, mikä antaa tämän jälkeen hyvät valmiudet lihasten hieronnalle ja pehmittämiselle. Valmiita lämpöpakkauksia ja lämpövoiteita on mahdollisuus myös käyttää omatoimisesti. Yleinen hyvä nyrkkisääntö yhdelle tehokkalle käsittelylle on kestoltaan n. 10-20 minuuttia.

Lämpöhoidot jaetaan vaikuttavan lämpötilan ja kohdennuspaikan mukaan pinta-, syvälämpö ja kylmähoitoihin. Yleisesti ulkoisesti kehoon kohdistetulla lämpötilan muutoksella on kehon aineenvaihduntaa ja verenkiertoa kiihdyttävää ja samalla sitä tervehdyttävää vaikutusta. Jo "vanha kansa" tunsi paljon ennen tunnettuja nykyisiä fysikaalisia hoitomenetelmiä niin sanotun "kylmä-kuuma"-käsittelyn toimivuuden erilaisissa kehon tulehdustilanteissa.

Lämpöhoidoilla voidaan vaikuttaa nivelten ja jänteiden elastisuuteen jolloin lihakset samalla rentoutuvat. Esimerkiksi talvisin maassamme harjoitettava avantouinti itsessään on eräänlaista kehon kylmähoitoa, jolla voidaan todistetusti saada kehon kipuihin helpotusta elimistön omia tulehdusvälittäjäaineita (endorfiineja) lisäämällä. Lämpöhoitoja voidaankin käyttää tulehduksillisista nivelsairauksista kärsiville ihmisille (nivelrikko, nivelreuma, selkä- ja niskakivut ja nivelkontraktuurat) ja kipuhoitoina.

Kentät joissa on * ovat pakollisia.